Berneriana

 

Bernerin suku

Suvun ensimmäinen tunnettu kantaisä on Johannes Thomae Bernerus, joka kuoli 1674. Mutta mistä hän oli kotoisin tai mistä hänen sukunsa oli Suomeen tullut, siitä ei ole, ainakaan nykyisin, mitään tietoa. Saattaa olla mahdollista, että hän polveutuu jostakin suomalaisesta kodista, mutta on myös mahdollista, että hän kuului johonkin haaraukseen samannimisistä aatelissuvuista Saksassa, johon nimeen hän oli liittänyt tuon siihen aikaan tavallisen latinalaisen -us päätteen. Ainakin nimi antaa jotakin tukea tälle viimemainitulle otaksumiselle. Kentiesi vastainen tutkimus tuo valoa tälle seikalle. Merkitsen kumminkin tähän tiedot noista saksalaisista Berner suvuista:

Barner, Bärner, Börner, Berner (Vaakuna: sinisellä pohjalla pilvistä esiinpistävä, oikealle ojennettu ja hopealla haarniskoitu käsivarsi, joka pitelee palavaa tulisoihtua.) Vanha meklenburgilainen aatelissuku. Suvun alkujuuri peittyy muinaisuuden hämärään, ja arvelevat muutamat sen polveutuvan Veronasta, jota sanotaan nimitetyn muinoin saksaksi Bern, kun taasen toiset päättävät sen olevan peräisin Bernistä Schweitsissä eli Schwabenissa. Nimi on nähtävästi syntynyt vanhasta sanasta " barnen", s.o. brennen, palaa, jota vaakunakin osoittaa, ja on sentähden oikein nimitys Barner, vaikkapa nimi on tavallisesti kirjoitettu Bärner. Perheen ensimmäinen tunnettu kantaisä on ritari Heinrich B. parrakas ( mit dem Barte), jonka sanotaan eläneen Baijerin herttuaan Henrik Leijonan hovissa noin 1194. Perhe saavutti Meklenburgissa melkoisia omistuksia, ja syntyi huonekunnat Bhlow, Necheln, Wesselin j.n.e. Sieltä levisi suku Tanskaan ja asettui Laalandin saarelle. Vanhempina aikoina palvelivat useammat jäsenet kunnolla Tanskan, Hollannin, Itävallan ja Hannoverin sotaväessä.


Barner, Berner v. Gottenradt (Vaakuna: Sinisellä pohjalla kaksi vinoristissä -Andreaskors- olevaa hopeista palohakaa -Feuerhaken-). Holsteinilainen aatelissuku, jonka vaakuna vuodelta 1598 löytyy Lüneburgissa St. Michaelin luostarin arkistossa.

Samanniminen aatelissuku Berner (Barner) v. Gottenradt, melkein samanlaisella vaakunalla, sanotaan vanhaksi 17 vuosisadan alussa sammuneeksi suvuksi. Se kuului Hildesheimin ritarikuntaan, ja omisti se erään linnakartanon Sarstedtissa. Kaiketi on samaa perijuurta eräs Hessenissä ja Meklenburgissa esiintyvä aatelissuku Berner, Bärner (Vaakuna: kilpi jaettu neljään osaan: 1 ja 4 kultaisella pohjalla pystyssä oleva musta karhu ja 2 sekä 3 vinoristissä olevat, yläpuolella mustat ja alapuolella hopeiset palohaat -Feuerhaken-). Anhaltiin joutunut haaraus on menettänyt aatelisuutensa, vaan on siitä suvusta polveutuva Justus Friedrich v. Berner saanut vanhan aateliskirjansa uudistetuksi 1721.

Paitsi kysymyksessä olevaa Berner sukua esiintyy Suomessa 16 ja 17 sataluvuilla muitakin samannimisiä henkilöitä, joista ei ole tietoa, josko ja millä tavalla he kuuluvat samaan sukuun. Ne ovat, mikäli tiedetään, seuraavat:

•Simon Berner, vaimo Maria: asuivat Porissa 1722.

•Muurarimestari Daniel Berner, vaimo Maria. Tämä Daniel B. kuoli Turussa 6/3.1751.

•Porvoon vanhan lukion arkkitehti Samuel Börner eli Berner, joka Turussa 1734 meni naimisiin.

•Nicolaus Berner, joka Turussa 1721 hoiti collegae infimi virkaa.

•Henrik Berner, synt.1730, yliopp. Turussa 1749, Aboensis, sanotaan kirvesmiehen pojaksi. Sai 15/9.1760 yliopistosta todistuksen kotiopettajan toimeen Viipurissa. Vih. papiksi 21/6.1761. Oli apulaisena Sakkolassa 1761-1768, ja myös kirkkoh. viran armovuoden saarnaaja. Kappalainen siellä 1768. Kuoli 26/11.1779. Puoliso: 1769 Maria Limnelius, synt. 26/11.1748, kuoli 5/11.1797. Sakkolan kirkkoh. Henrik Limnelius'en ja hänen 2. vaimonsa Katarina Gottzenin tytär, joka uudestaan naitiin 11/10.1782 entisen miehensä seuraajalle, sitt. Sakkolan kirkkoh. Karl Anders Ckerstedtille, k. 1822, sen 1 naim:ssa. Tytär Katariina Susanna Berner, synt. 18/2.1773, kuoli naimatonna 1794.

  1. •  Anna Maria Berner, Bärner, synt. 1769, neitsyt (jungfru). Muuttokirja Hartolasta 25/11.1782 (påtecknadt i Lovisa) Iittiin; amma ( lapsenhoitaja) Perheniemellä; sieltä  Mäntyharjuun, jossa palveli sisäkkönä (husjungfru) Ryönässä ja kuoli 21/12.1798.

  2. • Venäläisellä everstillä ja kaupungin päälliköllä (kommendant) Kasanissa Johan Bernerillä, kotoisin Meklenburgista, oli tyttäret:

1.Elisabet Berner, kuoll. 3/1.1740, vihitty 1709 Bengt Frölichöille (Anrep.I, s.889).

2.Anna, synt. 1699, kuoll. 22/3.1748, vihitty 2/2.1716 majuri Knut Kurckille, kuoll. 1726 ? (Anrep.II, s.526).

  1. • Eräs Anna Berner oli naitu Jurgen Prenöille, kuoll. 1634 (Anrep.II, s.935). Asuivat kaiketi Saksassa. Katso Wasastjerna, s.233).

  2. • Eräs Konrad von Berner mestattiin 1660 luvulla Itämeren maakunnissa, kun muka perättömästi oli syyttänyt Ruotsin edustajan Kardisin rauhanteossa Bengt Hornin ottaneen lahjoja (mutor) Venäjän Tsaarilta (Fryxell: Berättelser ur Svenska Historien XIV, s.42).

  3. • Eräs Berner mainitaan ruununvoutina (befallningzman) Lemlannissa Ahvenanmaalla 1657 (B. Mureniusö Acta Visitatoria, s.348).

  4. •Eräs Robert Bärner vangittiin sodan aikana 26/7.1656 Käkisalmen ja Nyenin välillä (P. Nordman: Per Brahe, s.513).




 

Vaatimattomia tietoja ja kertoelmia

Berner suvun vaiheista.

Koonnut
Viktor Berner
1903

*****************************

Konekirjoitetusta versiosta tietokoneellistanut
Eva Mennecke os. Berner
1991

Www-sivuiksi muotoillut
Eero Berner
1998 ja 2008

Sukukirjan ensimmäinen PDF-versio 

ilmestyi nettiin 2001